Sudoku

Suositut sanaristikot ovat saaneet viimeisten vuosikymmenten aikana sudokut seurakseen lehtien sivuille. Nämä numeroruudukot ovat keränneet suosiota tasaisesti 1970-luvun lopulta lähtien ja muun muassa sanomalehdet kuten The Times alkoivat julkaista sudokuja 2000-luvun alussa. Nykyään niille on peräti omistettu omia julkaisuja ja tietysti peliä pääsee kokeilemaan myös netissä.

Sudokusta on useita variaatioita, mutta klassisin lienee 9×9-kokoinen ruudukko, joka koostuu 3×3-kokoisista pienemmistä ruudukoista. Ruudukkoon on asetettu valmiiksi joitakin numeroita 1-9 väliltä ja ratkaisijan tehtävänä onkin asettaa tyhjiin ruutuihin numerot samaiselta lukuväliltä. Jokaisen 3×3 ruudukon tulee sisältää numerot 1-9, kukin vain kerran. Sama sääntö pätee pysty- ja vaakariveihin. Vaikeusasteita on erilaisia, vaikeimmissa tehtävissä ei ole valmiina välttämättä montaakaan numeroa. Toisaalta vaikeusasteen määrittelee enimmäkseen se, kuinka valmiiksi annetut numerot sijoittuvat.

Pelin yksinkertainen ratkaisuperiaate antaa mahdollisuuden useanlaisten variaatioiden kehittämiseen. Esimerkiksi lapsille on laadittu helpompia tehtäviä, joissa käytetään esimerkiksi numeroita 1-4 tai 1-6. Myös aikuisille laaditaan tällaisia vähemmän numeroita sisältäviä sudokuja vaihdella. Esimerkiksi numeroita 1-4 käytetään niin kutsutuissa minisudokuissa, joissa ruudukko koostuu pienemmistä 2×2 ruudukoista.

Sudokuja pisteytetään vaikeustason mukaan usein asteikolla 1-4 tai 1-5. Aivan perinteinen 9×9 sudoku voi olla hankala, mutta siitä on useita variaatioita, joilla pelistä saadaan vieläkin haastavampi. Esimerkiksi killerisudoku on tehtävä, johon ei ole sijoitettu varsinaisia numeroita, vaan vain ruutujen summia. Ruudut on jaettu eri kokoisiin alueisiin ja näiden summa on ilmoitettu. Tältä pohjalta ratkaisijan tulee asettaa luvut 1-9 ruudukkoon.

Kaiken kaikkiaan sudoku on erinomainen loogista päättelykykyä kehittävä tehtävä, jossa voi kehittyä hyvinkin paljon.